23.9.2012

Eilen lähdettiin Cairnsista ajamaan sisämaahan. Paljon muuta emme ehtineet kuin ajaa eräälle ilmaiselle leirintäalueelle, tehdä iltaruoan ja värkätä tämän auton kanssa. Aikaa kaikenlaiseen pakkaamiseen, purkamiseen ja tavaroiden yleiseen siirtelyyn menee huomattavan paljon, puhummattakaan tiskaamisesta. Jotenkin tämä arki tässä autossa on kuitenkin alkanut pikkuhiljaa sujua, tänään saatiin taas lisää tavaroita tungettua kaikenlaisiin koloihin, että ei aina tarvitse rinkkaan pakata kaikkea. Kaiken lisäksi on otettava huomioon, että ajaessa juuri mikään ei saa lojua irtonaisena missään, mutkia saattaa tulla vastaan äkkiarvaamatta.

Eilen oli jo puhe, että yrittäisimme päästä aamulla jo aikaisin liikenteeseen, mutta kello oli kuitenkin puoli kaksitoista, ennen kuin olimme matkalla yhtään mihinkään. Koska täällä pimeä ja valoisa vaihtuu aika tarkkaan ilta- ja aamukuudelta, myös puolipäivä ja -yö saavat oikean merkityksensä. Iltapäivällä tuli jo huono omatunto, että aamulla ei päästy liikenteeseen ennen PUOLTApäivää sillä pimeällä ei voi tehdä enää mitään. Huomenna kello soi siis 7.30 ja ylös on päästävä.

Tänään ohjelmassa oli kuitenkin hieman jotain aktiviteettia. Curtain Fig -puu valtavien maanpäällisten juuriensa kanssa oli kyllä mielenkiintoinen ja hieman kävimme myös patikoimassa, kun vihdoin satuimme järkevän reitin löytämään. Suurimman osan ajasta auto oli parkissa kivan järven (Lake Tinaroo) rannalla, jossa pääsimme uimaan ja ruoanlaittokin onnistui pöydän päällä (oletuspaikka meidän matkakeittimelle on maassa). Nyt on täytynyt myös alkaa katsella asoita uudesta kulmasta, sillä enää suurin huolenaihe ei olekaan illan ohjelma, vaan juomaveden saanti, suihkussa käynti ja puhelimen lataaminen. Samaisella rannalla suuri yllätys olikin, että yleisessä vessassa oli myös suihku, ja picnicpöydän luona oli pistorasia. Kauniiden maisemien lisäksi nämä olivat suurimmat ilonaiheen tänään. Me molemmat olimme todella iloisia puhtaasta suihkusta ja Samu varsinkin oli ollut huolissaan puhelimen akun riittävyydestä, joten nyt on sekin kunnossa taas muutaman päivän. Saimme myös kanisterit täyteen puhdasta vettä, joten periaatteessa muutama päivä täysin korvessa ei olisi mikään ongelma. Tällä hetkellä meillä vain on pyykkejä enemmän kuin puhtaita vaatteita, joten pesukoneellinen leirintäalue on seuraava, mihin täytyy suunnata. Ei kuitenkaan vielä tänään. Kaikkeen tähän järjestelyyn totuttelu on vielä hieman vaiheessa, mutta seitsämän viikon päästä olemme varmasti jo leirielämän experttejä.

26.9.2012

Nyt on kerrassaan kaikki mallillaan sen puolesta, että seuraavan viikon verran ainakin voidaan ajella vaan ympäriinsä, hyödyntää yleisten rantojen kylmiä suihkuja ja tienvarsien ilmaisia levähdyspaikkoja, joilla on lupa olla myös yötä. Pyykit on pesty, vesi tankit saa täytettyä yleensä aika helposti ja jääkaappiin riittää virtaa ainakin viikon verran. Kaksi päivää ehdimmekin jo kierrellä Atherton, Mareeba, Kuranda ja Millaa Millaa nimisissä paikoissa. Viime päivinä olemme myös ehtineet hieman patikoimaan eri kansallispuistoissa. Varsinkin minun sydämen sulatti luonnonvarainen kilpikonna, jonka näimme Kurandassa metsäretkellä ihan sattumalta. Ja kaikille huolestuneille tiedoksi: ei täällä mitään paarmoja kummempia ötököitä oikeastaan tule vastaan.

Nyt olemme Innisfailissa, eilen illalla saavuimme ja mm. aamupalan söimme Tyynenmeren rannalla. Aamusta keli näytti vähän pilviseltä, mutta nyt paistaa taas, joten iltapäivästä ohjelmassa on ihan vain rusketuksen kanssa työskentelyä.